Onnistuuko erilaisten yhteistyö?

Työelämä muuttuu kovaa kyytiä. Organisaatiot madaltuvat ja meiltä odotetaan sekä yhä suurempaa itseohjautuvuutta että kykyä toimia tehokkaasti verkostoissa. Monikulttuurisen ja sirpaloituneen ympäristön kirjavasta pinnasta huolimatta paine yhdenmukaisuuteen voi olla kova.

Onko meillä jatkossakin viisautta nähdä, että ihmisyhteisöissäkin monimuotoisuus on paras selviytymisen tae? Ja mitä monimuotoisuus ja erilaisuuden hyödyntäminen käytännössä oikein tarkoittavat? Odottelemmeko me roolien polarisoitumista vai myös ruohonjuuritasolla toteutuvaa yhteistyötä erilaisten ihmisten kesken?

Miten yhdessä toimiminen käytännössä onnistuu?

Brittiläistaustainen kasvatustieteilijä sir Ken Robinson on yksi ihmisten yksilöllisten vahvuuksien hyödyntämisen puolestapuhujista.

Sir Ken Robinsonin avainkäsite on elementti, se kohta jossa yksilön intohimo ja luovuus osuvat yhteen. Elementtinsä tunnistettuaan ihminen on kuitenkin vasta puolitiessä.

Todellinen kukkaan puhkeaminen ja kaikkien kykyjensä käyttöön saaminen tapahtuu silloin, kun löytyy yhteys muihin, saman näkemyksen ja kiinnostuksen jakaviin ihmisiin.

Tämän positiivisesta psykologiasta ja työhyvinvointi- ja onnellisuustutkimuksista tutun periaatteen todeksi eläminen voi kuitenkin olla yllättävän vaikeaa, sillä juuri läheisyys tuo näkyville ne syvällekäyvät erot, joita persoonallisuuksissamme piilee.

Viime talvena kirjoitin edellisen kirjani yhdessä ystäväni ja työkumppanini kanssa. Kaikki oli aika helppoa, kunnes tulimme niin pitkälle, että aloimme rakentaa tuotoksistamme yhtenäistä tekstiä.Silloin vasta näimme erilaisten ihmisten – introvertimman ja ekstrovertimman – yhteistyön todelliset haasteet. Minä koin etten saa miettiä asioita rauhassa loppuun, ystäväni oli turhautunut kun minäsiirsin kommenttejani aina myöhemmäksi. Pinna kiristyi kummallakin. Toisella tavalla kokevan ihmisen ymmärtäminen ja erilaisuuden sietäminen oli meille psyykenammattilaisille äkkiä ihan yhtä vaikeaa kuin kenelle tahansa. Jos molemmilla ei olisi ollut todella vilpitön halu olla ystäviä jatkossakin ja oppia prosessista, tarina olisi voinut päättyä toisinkin. Kirja olisi voinut jäädäkirjoittamatta ja välit viilentyä lopuksi ikää.

Ken Robinson puhuu heimoista ja luovista tiimeistä. Heimon muodostavat ihmiset, joita yhdistää sitoutuminen siihen asiaan, jota he tuntevat syntyneensä tekemään.

Luova tiimi taas keskittyy yhteiseen tehtäväänsä. Parhaat luovat tiimit koostuvat erilaisista ihmisistä, jotka kuitenkin osaavat käyttää erilaisuutta hyväkseen sen sijaan, että antaisivat sen tulla yhteistyön esteeksi. Tehtävä on niin tärkeä, että keinot yhdessä toimimiseen keksitään tavalla tai toisella.

On kuitenkin turha kuvitella, että yhteinen kiinnostus tai tehtäväkään tekisi yhteistyöstä automaattisesti yksinkertaista. Kun työskentely on niin läheistä, että mukanaolijoiden henkilökohtaisen tilan rajat tulevat haastetuiksi, erilaisuudet voivat nostattaa vahvoja tunteita.

Minulle ja ystävälleni kävi hyvin. Erilaisuuden kiusasta tuli voimavara ja toisen ymmärtäminen syveni. Meistä tuli entistä joustavampi tiimi, jonka keskinäinen luottamus on vain syventynyt. Ihan ilmaiseksi tämä ei kuitenkaan tapahtunut, vaan molemmat jouduimme tekemään – ei ihan vähän -ajatustyötä yhteistyömme jatkumisen eteen.

Erilaisuuden sietäminen voi olla yllättävänkin vaikeaa. Silti jos todelliset erot ihmisten ajattelutavoissa, ammattitaustassa tai persoonallisuudessa yrittää ohittaa, niitä ei pysty myöskään käsittelemään rakentavasti.

Varmin tie yhteistyöhön oikeastaan kenen hyvänsä kanssa onkin se, että pyrkii ottamaan ihmiset sellaisina kuin he ovat, ei omien toiveidensa tai pelkojensa värittäminä.

Kun saa pidetyksi silmänsä avoinna ja onnistuu näkemään sekä omat että yhteistyökumppaneidensa todelliset rajoitteet ja kukoistuksen mahdollisuudet, voi rakentaa yhteistyötä jossa erilaisuuden tuottavat hankaukset vähintäänkin minimoituvat. Parhaassa tapauksessa yksi plus yksi on paljon enemmän kuin kaksi.

IMG_44401-e1436929719725

Kirjoittaja Liisa Uusitalo-Arola on työpsykologi ja psykoterapiakouluttaja, jonka ammatillisena intohimona on ihmisten parhaiden puolien esiinnostaminen. Liisa kehittää omassa yrityksessään digitaalisia koulutus- ja ohjauspalveluita perinteisen kasvokkaisen työskentelyn rinnalle. Tuoreessa e-kirjassaan Onnellinen introvertti Liisa kuvaa, miten myös vähemmän ulospäinsuuntautunut ihminen saa kykynsä täyteen kukoistukseen ja pääsee elämään omannäköistään elämää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *