Vieraskynä Osa 2 (Lue osa 1 tästä)
Asiakaslähtöisyydellä ei ole vaikutuksia yrityksen toimialalla
Aika usein kuulee perustelun huonolle asiakaslähtöisyydelle, että ”se on erinomainen asia, mutta ei meidän alalla”. Yrityksen toimialan, teknologian tms elinkaaren vaihe, kilpailutilanne (useimmiten sen puuttuminen).
On totta, että joissain elinkaaren vaiheissa (räjähdysmäinen kasvu ja kaikki resurssit sidottu siihen, että saadaan toimitettua asiakkaille) ei toimintaa pidä häiritä sellaisilla kehitystoimilla, jotka häiritsevät ansaintaa kriittisellä hetkellä. Kuitenkin on ilmeistä, että jos asiakkaan Arvokokemus on keskeisessä asemassa yrityksen strategiaa heti alusta alkaen, yrityksen menestyminen on todennäköisempää ja vahvempaa.
Ei ole yksittäistä alaa eikä kilpailutilannetta, jossa asiakaslähtöisyydestä ei olisi selkeitä hyötyjä – toki vaikutuksen suuruus vaihtelee huomattavastikin. Monopolitilanteessa eli, kun asiakkaalla on vain yksi vaihtoehto – ehkä jopa pakko ostaa, saadaan asiakaslähtöisyyden avulla asiointia helpottamalla ja asiakastyytyväisyyttä kasvattamalla tuottavuutta ja henkilöstön viihtyisyyttä kasvatettua ja samoin henkilöstön vaihtuvuutta, sairauspissaoloja ja asiakasreklamaatioita vähennettyä. Jopa matkamuistomyynnissä eli siis alalla, jossa tehdään kertakauppoja, on asiakaslähtöisyyden todettu vaikuttavan yrityksen menestymiseen voimakkaasti monestakin syystä.
On toki olemassa tilanteita, joissa asiakaslähtöisyydestä ei ole sanottavasti hyötyä tai muut seikat ovat selvästi kriittisempiä tuloksen tekemisen kannalta (joskin kuten edellä totesin, asiakaslähtöisyys tuo monia hyötyjä myös näissä tilanteissa).
- Pitkäaikaisia asiakassuhteita ei synny, asiakkaat ostavat vain kerran eivätkä asiakkaat juurikaan ole toistensa kanssa tekemisissä kertoakseen kokemuksistaan. Ostaminen on melko impulsiivista eikä sen arvoa mitata hankinnan kohteen perusteella (esimerkiksi matkamuistojen myynti)
- Monopolistinen tilanne, joka voi johtua mm. yrityksen suuruudesta, kysynnän pienuudesta, säännöstelystä, luvanvaraisuudesta tms. Tällöinkin toki asiakaslähtöisyys voi joissakin tapauksissa lisätä myyntiä (lisäostot), lisätä henkilöstön tuottavuutta ja siten tehokkuutta (esimerkiksi vesilaitos)
- Erittäin voimakkaan kasvun toimialat, joissa tavarasta on lähes pula
- Kun alalla joku yritys tekee mullistavan, muita, vanhempia ratkaisuja huomattavasti paremman keksinnön
- Julkinen sektori
Asiakaslähtöisyyden ongelma julkisella sektorilla
- Julkisen sektorin ongelmana asiakaslähtöisyydessä on edellisten lisäksi se, että muutosvoima ei ole riittävän suuri; asiakkaat ja rahan tuojat ovat kaksi täysin eri tahoa erilaisin odotuksin ja tarpein (lähtökohdin).
- Asiakkaalla ei myöskään ole aina kunnon vaihtoehtoja tai vaihtoehtojen kilpailukyky julkisen sektorin saaman subvention takia on olematon.
- Tarkoittaako tämä sitä, että asiakaslähtöisyys ei toimi ilman ”voimaa” eli suurta tarvetta miellyttää asiakasta?
- Julkisen sektorin historian takia yhteisöltä puuttuvat asiakaskeskeinen kulttuuri ja asiakaspalvelun perinteet
Lyhytjännitteisyys
Monet pörssiyhtiöt ovat kvartaalitalouden vankeja – joka kvartaali on tehtävä tulosta. Kun pörssiyhtiössä tutkitaan kuvan 5kuvaamia asiakaslähtöisyysprosessin tulosvaikutuksia, todetaan kehitys mahdottomaksi, ”etteivät sijoittajat suutu ja kaikkoa eli osakkeen kurssi laske”.
Eräässä pörssiyhtiössä päätettiin käynnistää asiakkaan Arvokokemuksen kasvattaminen tietoisena mahdollisesta tuloksen heikkenemisestä alussa. Samalla kuitenkin osa johtoryhmästä ja hallituksestakin jalkautui ”myymään” ajatusta sijoittajille – ”odotettavissa todella hyvät tuotot”. Sijoittajat uskoivat tulevaisuuteen ja osakkeiden kurssi nousi. Ko tapauksessa yrityksen tulos ei milloinkaan huonontunut prosessin aikana johtuen osin muista, samaan aikaan käynnistetyistä tehostamistoimenpiteistä. Tällä hetkellä yrityksellä menee todella upeasti.
Henkiset voimavarat riittämättömät
Asiakaslähtöisyys on erityisesti asennetta; ihmisistä ja heidän tekemisistään, yrittämisestä, hoksaamisestaan yms riippuvaa. Yksi suurimmista syistä saattaa olla myös esimiesten ja työtovereiden riittämätön kypsyys, omanarvontunnon puute, kateus, pelko oman uran hidastumisesta, omien ambitioiden saavuttamisen vaikeutumisesta. Ovatko yrityksen resurssit riittävät vaativaan muutos- ja kehitystyöhön?
Hyvä esimies uskaltaa palkata itseään parempia ja fiksumpia alaisekseen, mutta keskitason esimiehet pelkäävät oman paikkansa puolesta ja välttelevät siksi huippujen palkkaamista.
- kaikki henkilöt eivät ole asiakaspalveluun sopivia
- kiire ja resurssien riittävyys
- asennevirheet organisaation eri tasoilla
- henkilöstön motivaation puute
- johdon motivaation puute (vai tietämyksen?)
- yrityksen arvomaailma ja johdon antama esimerkki
Muita mahdollisia vaikeuttajia löytyy eri tutkimuksista ja kirjoista:
- Arvoinnovaatio ei ole yrityksen perinteisen logiikan mukaan järkevä. (64)
- Sinisen meren strategia voi olla ristiriidassa muiden yritysten brändi-imagon kanssa. (64)
- kauppakeskeinen ajattelu (114)
- prosessit eivät helpolla integroidu ja kaikkea hyötyä ei saada toteutettua (114)
- hajauttamisen ja yhtiöittämisen todellisuus (vasenkäsi ei tiedä, mitä oikea tekee) (114)
- markkinointitoimenpiteet ovat usein tuote- ja tuotantolähtöisiä; mitä hyötyä kuluttajalle on räätälöidystä tuotteesta tai henkilökohtaisesta kirjeestä, jos se ei tuota hänelle mitään arvoa tai jos hän ei tarvitse sitä (13)
- aidon asiakaslähtöisyyden synnyttämiseksi tarvitaan uusia strategioita – valitettavasti niitä ei edelleenkään löydy monista yrityksistä (13)
- Peters ja Waterman kirjoittavat näin (93):
- liikkeenjohdon koulutuksessa ja käytännön liikkeenjohdossa on hyvin pitkään perustettu johtaminen rationaalisiin päätöksiin, tarkkoihin analyyseihin jne. Se ei opeta kuitenkaan johtajia pitämään asiakkaistaan. Se ei opeta johtajille, miten tärkeää on tehdä tavallisista tehtaan ”sälleistä” sankareita ja jatkuvia voittajia; Se ei osoita, kuinka voimakkaasti työntekijät samaistavat itsensä työhönsä, jos annamme heille tilaisuuden sanoa asioista mielipiteensä
- Pääkonttori
- Kaukana asiakkaista
- Se suunnittelee
- Sitä varten suunnitellaan
- Se vie paljon etulinjan aikaa kysymyksillään, selvityksillään ja analyyseillään
- Sillä tuntuu olevan valta
”Asiakastyytyväisyyden saavuttaminen on paljon helpompaa kuin asiakasuskollisuuden”
Sisäiset tekijät
”Estävätkö tietojärjestelmät ja muut olemassa olevat prosessit asiakaskohtaisen, joustavan asiakaspalvelun? Miten hoidetaan uudenlaiset, entisistä poikkeavat asiakastarpeet ja asiakkaiden vaatimukset?”
Organisoiduilla tavoilla toimittaessa – organisaatio, hierarkia, tietojärjestelmät, tehtävänkuvat, toimintaohjelmat yms – vaikeutetaan usein joustavaa ja yksilöllistä asiakaspalvelua (ja yleensä toimintaa). Miten pitkälle kannattaa organisoitua ja systematisoitua ? Mikä merkitys on luovilla prosesseilla yksittäisissä asiakastapaamisissa tai yrityksen kehittämisessä?
Kaikki johtajat eivät halua osallistua asiakaskohtaamisiin:
- ei riittävästi tietoa asiakkaasta tai asiakkuuden historiasta ja kriteereistä
- ei riittävästi tietoa tarjoamasta
- ei riittävästi tietoa asiakasprosessien käytännöstä
Asiakaslähtöisyys ei tunnu tehokkaimmalta tavalta menestyä
Asiakkuuksien johtamisesta puhuttaessa puhutaan yleensä oikoteistä tuloksiin, toiminnoista ja pikavoitoista. Miksi asiakkuuksien johtamisen malli ei mielestäni vastaa käsitystäni asiakaslähtöisyydestä:
- malli on yrityslähtöinen
- lähtökohtana on saada asiakas ostamaan enemmän (manipulointi?) eikä asiakkaalle tuotettavan lisäarvon kasvattaminen
- koskee vain osaa organisaatiosta ja muistuttaa markkinointitoimenpidettä tms
- koskee B to B kauppaa
- tuntuu, kuin asenne ei olisi riittävä
- koskee vain nykyistä asiakaskantaa. Suuri huomio nykyisten asiakkaitten kannattavuuteen – sen perusteella valinta strategiseksi asiakkuudeksi (ei siis asiakkaalle tuotettavasta arvosta ja sen jälkeen kehitettävistä prosesseista)
”Mahdollisuuksien hyödyntämisen ensisijaisena tarkoituksena on lisätä yrityksen tuloja ja saada suurempi osuus asiakkaan lompakosta” Olen kovasti eri mieltä – asiakkaan kokeman arvon tuottamisen tulee olla pääasia (ja tulos sen seuraus)
Teksti on kokonaisuudessaa julkaistu 24.11.2014 Harri Karkkilan blogissa www.arvokokemus.fi
Kirjoittaja:
Harri Karkkila, TKT, strategian ja asiakkuuksien asiantuntija.
Lisää ajatuksia voit luke Harrin blogista www.arvokokemus.fi
Kirja löytyy osoitteesta: www.yrityksen7kuolemansyntia.fi